Nämä 10 korttia käsittelevät asioita, joita kohtaat vauvan syntymän myötä. Toivottavasti kortit ovat iloksesi ja avuksesi. Tutustu korttien aiheisiin ja palaa niihin, kun tarvitset tietoa ja rohkaisua vanhemmuudessasi. Korteissa esitellään vuorovaikutukseen, leikkiin, temperamenttiin ja perhesuhteisiin liittyviä teemoja.
MILLAINEN SINUN VAUVASI ON?
- Osaatko heti lukea vauvaasi vai ihmetteletkö, mitä tuo pieni olento oikein tarkoittaa?
- Tuntuuko vauvasi heti tutulta vai ajatteletko, että hän muistuttaa sinua vain vähän?
- Onko vauvaasi helppo käsitellä vai pelkäätkö että hän menee rikki?
Vauvasi on ainutlaatuinen ja ihmeellinen. Hänellä on biologiseen rakenteeseensa perustuva yksilöllinen temperamentti. Se tarkoittaa, että hän reagoi sekä sisäisiin tuntemuksiinsa että ympäristöönsä omalla tavallaan. Yksi vauva innostuu hetkessä, toinen vaatii aikaa lämmetäkseen. Jotkut ovat rytmissään kellontarkkoja, toiset taas aivan epäsäännöllisiä. Vauvat voivat olla syntymästään lähtien hyväntuulisia tai pahoittaa mielensä herkästi. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa temperamenttia. Tärkeä tehtäväsi on tyynnyttää tai aktivoida vauvaasi tarvittaessa ja auttaa häntä löytämään oma tapansa kohdata maailma. Yksilöllisen, synnynnäisen temperamentin hyväksyminen on pohjana turvallisuuden tunteelle ja hyvälle kehitykselle. Tunnistamalla vauvasi temperamentin osaat vastata hänen tarpeisiinsa ja kasvattaa häntä hänen ainutkertaisuuttaan vaalien.
- Opettele tarkkailemaan vauvasi reaktioita eri tilanteissa.
- Opettele kunnioittamaan vauvasi ominaispiirteitä.
- Kohtele eri tavalla nopeasti kiihtyvää, pelokasta vauvaa kuin ulospäin suuntautuvaa, uteliasta vauvaa.
- Temperamenttia ei voi muuttaa, mutta jokainen vauva voi kasvaa ulkomaailman ja itsensä kanssa hyvin toimeen tulevaksi tasapainoiseksi yksilöksi.
MILLAINEN SINUN VAUVASI ON?
- Oletko kuullut kerrottavan, että toiset vauvat ovat kilttejä ja toiset kiukuttelevat?
- Ajatteletko, että vauvan pitäisi olla koko ajan tyytyväinen?
- Pelkäätkö, että vauvan itku merkitsee aina jotakin vakavaa?
Kaikki vauvan olotilat ovat todellisia, vauva ei teeskentele. Ne kertovat vauvan kehossa ja mielessä tapahtuvista muutoksista. Osa olotiloista tuntuu pahoilta, osa hyviltä. Vauvat ovat yksilöllisiä: toisilla olotilat vaihtuvat nopeammin ja voimakkaammin, toisilla hitaammin ja tasaisemmin. Vauvan omat kyvyt säädellä itseään kehittyvät hitaasti ja siksi hän viestii itkulla tarpeistaan. Vauvan itku voi kertoa halusta päästä syliin, nälästä, epämukavuudesta vaipassa tai vaatteissa, väsymyksestä tai kivusta. Opettele kuuntelemaan vauvasi ääntä ja tyynnyttämään häntä. Vauva oppii luottamaan, että tulet apuun. Uskalla myös itse pyytää apua, paljon itkevän vauvan hoitaminen on rankkaa.
- Rauhoittamalla itseäsi autat vauvaasi rauhoittumaan.
- Pehmeä äänenpainosi, lempeä katseesi ja mukautuvat liikkeesi riittävät usein.
- Ulkoilma, kylpy, rytminen musiikki tai liikkuvan ajoneuvon hurina voivat rauhoittaa vauvaa.
- Kun vauva nukkuu, täydellistä hiljaisuutta ei tarvita, vaan kodin tavalliset äänet kuten jutustelu tai kotiaskareiden kaiku ovat ihan hyvä ääniympäristö päiväunille.
- Jos epäilet vauvan olevan sairas, ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Tyynnytä silloinkin vauvaa läsnäolollasi, äänelläsi ja silittelyllä.
VAUVAN OLOTILAT VAIHTELEVAT
- Mietitkö usein, mitä kaikkea vauvasi pienessä mielessä liikkuu?
- Tuntuuko sinusta, että vauvallasi on paljon asiaa, vaikka hän ei vielä osaakaan puhua?
- Ajatteletko, että vauvan aivojen kehitykseen ei voi vaikuttaa, koska hän on geeniperimänsä jo saanut?
Vauvallasi on sata kieltä ja suuri halu vuorovaikutukseen. Vauvasi on syntymästään asti virittynyt kuuntelemaan ihmisääntä ja suuntautumaan kohti ihmiskasvoja. Hänellä on myös keinoja viestiä omista tarpeistaan. Väsyneenä hän sulkee silmiään ja kääntää päätään. Kaivatessaan vuorovaikutusta vauvasi sen sijaan aukoo suutaan, ääntelee, hakee katsekontaktia ja liikuttaa jäseniään innokkaasti. Molemminpuolinen tunneviestintä, jossa ilmein, elein ja äänenpainoin jaetaan ilon ja mielihyvän tai ikävän ja harmin tunteita on tärkeää vauvan turvallisuudentunteelle. Tunnetilojen yhteen sovittaminen, vuorottelu ja rytmi jäsentävät aivotoimintaa ja suojaavat aivoja ylikuormitukselta. Kyky oppia, sopeuttaa toimintaa eri tilanteisiin ja säädellä tunteita pohjautuu näihin varhaisiin turvallisiin läheiskokemuksiin. Pientä vauvaa ei tarvitse erikseen opettaa, jotta hänestä kasvaisi mahdollisimman älykäs. Vauvan aivot kehittyvät suotuisasti, kun niitä ravitaan läsnäololla.
- Vauva tarvitsee vuorovaikutusta ja hän kertoo sen varmasti – sanoja ei tarvita.
- Ilmeet, eleet, äänenpainot ja kosketus ovat vuorovaikutuksen keinot, joilla vahvistetaan vauvan ilon ja riemun kokemuksia ja lievitetään mielipahan ja harmin tuntemuksia.
- Läsnäolosi auttaa vauvaa säätelemään aistitulvaa ja pitämään sitä hallittavalla tasolla.
- Myönteinen, iloa jakava yhteys vauvan kanssa antaa teille molemmille voimia.
ILO YHDESSÄOLOSTA
- Pohditko, miten leikkiä pienen vauvan kanssa?
- Arveletko laulutaitosi niin puutteelliseksi, että vauvasi ei voi siitä nauttia?
- Ajatteletko, että vauva tarvitsee virikkeellisiä leluja kehittyäkseen hyvin?
Syntymästä asti vauva etsii yhteisen rytmin ja toistojen kautta vastavuoroisuutta ja iloitsee siitä. Sopivat yllätykset kuuluvat varhaiseen leikkiin. Vastaa vauvan ääntelyyn tai liikkeeseen ja seuraa, miten hän havaitsee vastauksesi. Vaikka pieni vauvasi ei osaakaan vielä tarkoituksellisesti hymyillä, hän voi virittää sinussa ilon tunteita. Ne ovat varma osoitus myös vauvasi mielihyvästä. Vauva kuuntelee tarkasti ja oppii kuuntelemalla. Erityisen voimakkaita muistijälkiä muodostuu laulua kuuntelemalla, sillä laulussa toistuvat äänteet hahmottuvat helpommin. Sinun äänesi – oli se millainen tahansa – on vauvalle tuttu raskausajalta, ja hän nauttii sen kuulemisesta. Vauva ei tarvitse mutkikkaita välineitä leikkeihinsä, äänesi ja kätesi riittävät hyvin. Pomputtelut ja keinuttelut lisäävät leikin vetovoimaa. Leikki on mielentila, jossa myös aikuinen virkistyy.
- Vauvan kanssa leikittely voi tuoda syvää iloa vanhemman elämään. Leiki niitä leikkejä, joista itsekin nautit.
- Laula vauvallesi. Jos et osaa yhtään laulua, opettele yksi kehtolaulu ja yksi leikkilaulu. Voit hyräillä vaikka lempiohjelmasi tunnusmelodiaa, jos muuta ei mieleen juolahda. Se riittää hyvin.
- Yhteinen liike ja tanssi ovat läheisyyden liimaa ja aivojen superruokaa. Askeleet määräätte te.
- Leikki voi toimia myös rauhoittavana rituaalina ennen jännittäviä hetkiä.
- Pienetkin leikkihetket ovat elämys ja vahvistavat vauvan aivojen kehitystä.
LEIKI, LAULA, TANSSI
- Elämä muuttuu ja niin sen kuuluukin muuttua. Muutos saattaa kuitenkin olla erilainen kuin ajattelit?
- Vaikka elämässäsi on uusi keskipiste, kaiken ei pidä kiertyä sen ympärille.
- Oma ja kumppanisi hyvä vointi varmistavat myös vauvan onnellisuutta.
Vanhemmaksi tulo on samaan aikaan ihanaa, jännittävää ja pelottavaa. Varmaa on, että vanhempien tavat ja tottumukset saavat uuden tärkeysjärjestyksen. Vaikka odotusaikana kuinka valmistautuisi muutokseen, todellisuus voi olla aivan muuta. Erityisesti ensimmäisen vauvan syntymä saattaa tuntua hämmentävältä ja vaikeuttaakin parisuhdetta. Vauva vie aikaa ja ajatuksianne ja voi vähentää toisen huomioimista ja tukemista. Toisaalta vauva myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnettanne, teillä on oma, yhteinen lapsi! Vauvasta huolehtimisen lisäksi on tärkeä huolehtia myös toisistanne, vaikka ajan järjestäminen ei aina ole helppoa. Lyhyetkin yhteiset hetket ja toisen huomioiminen arjen pyörityksessä ovat tärkeitä. Jos olet perheenne ainoa aikuinen, vastuu voi välillä tuntua ylitsepääsemättömän suurelta. Toivota tervetulleiksi myös muut ihmissuhteet, joku saattaa kaivata juuri sinun seuraasi ja tukeasi. Et ole yksin tarpeessasi jakaa vanhemmuuden riemuja ja huolia.
- Varaa tietoisesti aikaa vain itsellesi tai parisuhteenne vaalimiselle.
- Monet haluavat auttaa vauvasi hoidossa. He ehkä vain odottavat pyyntöäsi.
- Vauvan kanssa voi harrastaa paljon. Vauvan syntymä ei merkitse kotiin jumittumista.
- Muiden tuoreiden vanhempien tapaaminen tuo vertaistukea mutta muutkin kaverit virkistävät!
- Nauru ja huumori pelastavat paljon. Olohuoneessa voi tanssia hitaat kehtolaulun tahdissa.
- Sinä olet vauvallesi tärkein, niin myös kumppanillesi ja monille muille ihmisille.
VANHEMPIEN ELÄMÄ MUUTTUU
- Pelkäätkö, että ikävät tunteet kertoisivat vaikeasta suhteesta vauvaasi?
- Ajatteletko, että sinun olisi oltava kaiken aikaa onnellinen vauvastasi?
- Oletko huolissasi, että voimakkaat tunteesi aiheuttavat haittaa sinulle tai vauvallesi?
Vanhemmuus on aikaa, jolloin tunteet ovat erityisen herkillä. Vanhemmaksi tuleminen muuttaa aivoja tavalla, jossa pystyy sekä kokemaan omaa elämäänsä vahvemmin että eläytymään vauvan tunteisiin herkemmin. Tämä eläytyminen tukee vauvan aivojen, mielen ja persoonallisuuden kehitystä. Jokaisesta hetkestä nousee juuri siihen liittyviä tunteita. Näin on hyvä, tunteet eivät ole koskaan vääriä. Kun annat omien ikävienkin tunteiden virrata ja hyväksyt ne, saatat oivaltaa kasvavalla myötätunnolla myös vauvasi kokemuksia. On erityisen hyödyllistä kuunnella omia tunteita ja tarkkailla, mikä niitä eri tilanteissa nostattaa. Tämä auttaa sinua virittymään vauvasi olotiloille avoimemmin. Samalla se suojaa sinua ja vauvaasi muista syistä johtuvien tuskallisten tunteiden purkamiselta. Muista, että vauvasi ei kiusaa sinua tahallaan. Hän vain kertoo olotiloistaan ja tarvitsee niiden säätelemiseen apua.
- Vanhemmuus on aikaa, jossa omat tunteet saavat harjaannusta.
- Mukavat ja ikävät tunteet kuuluvat elämään.
- Toisilla tunteet ovat voimakkaampia ja vaihtuvat nopeammin, toisilla kuohunta on vähäisempää.
- Vauva kommunikoi tunteillaan. Jakamalla vauvasi tunnetilat voit ymmärtää hänen tarpeensa.
TUNTEET VAUVAPERHEESSÄ
- Tuntuuko, ettei vauvasi kanssa oleminen olekaan ihanaa ja onnellista, että oli virhe hankkia vauva tai että saattaisit vahingoittaa vauvaasi?
- Ajatteletko, että hyvät vanhemmat eivät tarvitse apua?
- Osaatko pyytää apua kun asiat eivät suju?
Vanhemman ei kuulu jäädä yksin. Avun hakeminen kertoo vastuullisuudesta ja hyvästä vanhemmuudesta. Jokainen tarvitsee neuvoja ja apua vanhemmaksi kasvamiseen. Usein toiset isät, äidit tai läheiset ystävät antavat parhaat neuvot ja löytävät lohdullisimmat sanat, joskus apua tarvitaan ammattilaisilta. Toisinaan saattaa kuitenkin tuntua, että kukaan ei kerta kaikkiaan tajua, mistä on kyse. Sinun kokemuksesi vanhemmuudesta on ainutlaatuinen ja sen jakaminen voi hyödyttää muita vanhempia ja ammattilaisia. Vanhemmuus voi herättää yllättäviä tunteita, joihin et etukäteen ole osannut varautua. Vauva voi olla erityisen itkuinen tai unirytmin löytyminen on vaikeaa. Tällöin pelkkä uupumus ja väsymys voi johtaa siihen, että vauvasta huolehtiminen tuntuu rankalta. Perheessänne voi olla myös kuormittavia asioita, esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia, taloudellisia huolia tai vaikeita ihmissuhteita, joiden vuoksi arki ei ota sujuakseen. Jos itse olet kasvanut perheessä vailla vastuullista vanhemmuutta, on erityisen tärkeää pohtia, millainen vanhempi itse haluat olla. Varmaa on, ettet ole ainoa, jolle uusi elämäntilanne on vaikea. Moni muukin kokee samalla lailla. Kukaan ei ole aina hyvä vanhempi: kaikki me epäonnistumme joskus, välillä useinkin. Ja näin sen kuuluu ollakin: lapsen rinnalla vanhempi saa mahdollisuuden kasvaa aivan uusiin ulottuvuuksiin.
- Kerro kokemuksistasi vanhemmuudesta muille – he arvostavat sitä.
- Näe vaivaa, että löydät ihmisen, jonka kanssa keskustellessa saat voimaa ja löydät ratkaisuja.
- Muista että monet asiat kuuluvat “normaalin piiriin”, muilla on samanlaisia kokemuksia.
KUN ASIAT EIVÄT SUJU HYVIN
- Jokainen perhe on omanlaisensa. Yhden vanhemman perheet, uusperheet ja sateenkaariperheet muodostavat suuren osan kaikista lapsiperheistä.
- On monta tapaa olla erinomainen vanhempi.
- Turvallisen läheisen ihmissuhteen voi tarjota moni aikuinen.
Tutkimusten mukaan ei ole mitään yhtä perhemuotoa, joka olisi parempi kuin jokin muu: terveitä ja hyvinvoivia lapsia kasvaa mitä erilaisimmissa perheissä. Tärkeintä on vanhempien sitoutuminen lapsiin. Vanhemmuutta on ihmiskunnan historiassa ja eri kulttuureissa toteutettu äärimmäisen erialisilla tavoilla. Meidän kulttuurillemme tyypillinen ydinperhe on historiallisesti poikkeus: yleensä lapset ovat kasvaneet useiden ihmisten ympäröiminä. Tämä on antanut lapselle vaihtelevia ihmissuhteita, joiden kautta kehittyä. Onneksi nyky-yhteiskunnassamme on tilaa useanlaisille perhemuodoille, ja ydinperheen käsite on laajentunut. Monipuoliset aikuissuhteet tukevat myös vanhempia kasvatustehtävässä. Tällöin jokainen pystyy parhaiten olemaan se vanhempi, jollainen haluaa olla.
- Luota itseesi, luota puolisoosi, olette vauvanne parhaita asiantuntijoita.
- Kaikki neuvot ovat vähän erilaisia, on tärkeää suodattaa ne omaan arkeen.
- Perheen ainutlaatuisia suhteita ei voi ennustaa eikä ulkoa ohjailla: ne ovat se kasvuperusta, jossa lapsi kypsyy ja kehittyy.
- Suhtaudu uteliaasti toimintaasi eri tilanteissa. Osa ratkaisuistasi nousee tavasta, jolla sinua on lapsena kasvatettu, osa myöhemmistä opeista. Pohdi, miten näistä punot vanhemmuuden, jota voit itse arvostaa.
PERHEET OVAT ERILAISIA
- Huomaatko virkistyväsi muiden seurasta?
- Uskotko, että vauva voi hyvin, jos vanhemmilla on muitakin ihmissuhteita+
- Uskotko, että lapsesi hyvinvointi riippuu omasta hyvinvoinnistasi?
- Tuntuuko sinusta siltä, että elämänpiirisi on kaventunut liikaa ja seinät kaatuvat päälle?
Vauvan kasvun turva on läheisissä ihmisissä. Lapsi oppii kiintymään ja kiinnittymään vanhempiensa lisäksi myös toisiin ihmisiin. Sisarukset, isovanhemmat ja ystävät ovat kaikki tärkeitä kanssakulkijoita. Heistä muodostuu parhaimmillaan koko perheen mielen hyvinvointia suojaava ja vahvistava turvaverkko. Taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa rakentuu erilaisissa ihmissuhteissa. Jos tukiverkkoa ei luonnostaan ole, sitä voi lähteä rakentamaan esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Vertaisryhmät, perhekahvilat ja perhekummit voivat muodostaa tärkeän osan perheen tukiverkostosta. Vaikka vauvasi tarpeineen onkin etusijalla, sinulla on oikeus nauttia myös muista ihmissuhteista. Ne tukevat teidän molempien hyvinvointia. Juttelut ja yhteinen tekeminen toisten aikuisten kanssa antavat voimia ja iloa vanhemmuuteen.
- Turvaa vauvasi kasvua ja vaali läheisiä ihmissuhteita.
- Rakenna turvaverkko läheisistä ihmissuhteista, vertaisryhmistä tai harrastuksista.
- Muistathan, että sinulla on lupa nauttia myös muista ihmissuhteistasi, vaikka vauvan tarpeet ovatkin etusijalla.
Lapset tarvitseva aikuisia, jotka ovat heistä kiinnostuneita ja heihin sitoutuneita. Muitakin kuin sinua. He tarvitsevat aikuisia, jotka ovat valmiit kuuntelemaan häntä ja vastaamaan hänelle.
PERHE OSANA YHTEISÖÄ
- Aikuiset ovat kutsuneet lapsen maailmaan.
- Ei ole olemassa kilttejä ja tuhmia vauvoja – ainoastaan erilaisia vauvoja. Toisia lapsia on helpompi ymmärtää kuin toisia.
- Kaikki lapset ovat vanhempien, yhteisön ja yhteiskunnan vastuulla.
- Lasten hyvä hoito on hyvän tulevaisuuden tae.
- Jokaisella lapsella on lain takaama oikeus suojeltuun elämään ja hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään.
Vaikuttaa ehkä omituiselta, mutta joskus on hyvä katsoa oman lapsen kasvatusta yhteiskunnan ääneen lausuttujen periaatteiden, lakien ja asetusten kautta. Se on tapa astua syrjään hetkeksi, pohtimaan sitä monimutkaista tilannetta, jonka lapsen syntyminen perheeseen käynnistää. Lapsi ei pyydä saada saapua maailmaan, hänet kutsutaan. Usein tietoisesti ja toiveikkaana, joskus vahingossa ja kielteisin tuntein. Kielteiset tunteet ovat aikuisten tunteita, eivät lapsen. Lapsi tulee odottaen vastavuoroisuutta, ja hän on siihen varmasti valmis omalla tavallaan. On aivan eri asia asettua vastavuoroisuuteen autistisen lapsen kuin valloittavasti ulospäin suuntautuvan lapsen kanssa. Molemmat kuitenkin tarvitsevat ytimeltään samaa: ymmärrystä ja hellyyttä.
Maailman ainoa lähes kaikkien maiden allekirjoittama ihmisoikeussopimus on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus vuodelta 1989. Sopimuksella on Suomessa lainvoima. Sen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on laajan maailmanyhteisön takaama oikeus suojeltuun elämään ja kehitykseen sekä osallisuuteen oman elämänsä asioissa. Näissä asioissa häntä on kuultava. Kuulemisvelvoite on sekä vanhemmilla että poliittisilla päättäjillä. Keskeistä on oppia, mitä kuuleminen on: se ei ole yhden määräysvaltaa. Ei siis niin, että lapsi saa määrätä, miten elämää ja arkea perheessä toteutetaan – eikä myöskään niin, että aikuiset päättävät ja lapsi vain tottelee. Molemmat oppivat toisiaan kuuntelemalla.
LAPSELLA ON OIKEUS KASVAA YMMÄRRYKSEN JA HELLYYDEN ILMAPIIRISSÄ
Kortteja voi tilata tutkimuskäyttöön osoitteesta info@silmuparenting.fi
Korttien kuvitus Ina Majaniemi.
