Siirtymätilanteet

Siirtymätilanteet ovat kuin kodin ulkopuolella tapahtuvien haasteiden esiaste. Siirtymätilanteita kuormittavat yleensä vahvat kokemukset nykyhetken miellyttävyydestä ja oletukset tulevan toiminnan epämiellyttävyydestä tai vaikka vain tämänhetkisen mukavuuden päättymisestä. Ei tunne ole tuntematon aikuisillekaan, vaikka osaammekin puhua itsellemme järkeä, kun pitää päättää mennäkö ajoissa nukkumaan ennen työpäivää vai katsoa elokuva loppuun, tai jättääkö ilta kolmanteen viinilasilliseen ennemmin kuin jatkaa aamuviiteen. Aikuisten on usein hankala nähdä lapsiin liittyviä tilanteita omien vastaaviensa kautta, jonka vuoksi myös ymmärrys voi olla tiukalla, kun lapsi ei suostu ymmärtämään miksi kaverin kannattaa nyt lähteä kotiin syömään tonnikalapastaa eikä jäädä leikkimään legoilla. Siirtymätilanteissa on usein kyse myös neurologiasta. Järkevä päätöksenteko ilman välitöntä hyötyä on lapsille erittäin hankalaa ja aiheuttaa luonnollisesti ”kiukkuhormonien” virtaamisen kehoon. Tämä taas osaltaan vaikeuttaa tilannetta entisestään saaden mahdollisesti myös vanhemman kiukkuhormonit jylläämään ja päädytään pelkkään selviytymismoodiin, jolloin joko vaaditaan tai annetaan periksi. Ja molemmat ehkä vielä raikuvalla yhteishuudolla kuorrutettuna. Siirtymätilanteiden vastustaminen alkaakin usein salakavalasti hetkistä, joita vanhempi ei osaa ennakoida olevan siirtymähetkeen liitettävä; Montako porkkananpalaa pitää vielä syödä, että saa suklaata, ”Äiti nyt solmii sun kengännauhat ettei tule niin kiire”, Lapselle annetaan ehdoton viiden minuutin aikaraja (paitsi jos iskällä sattuu olemaan itsellä juttu kesken).

Vanhemman muistilista

Ennakoi!

Älä jätä siirtymätilannetta viime hetkeen, vaan ennakoi tilanne ja sanoita se lapselle katsekontaktin kera.

Valitse taistelusi!

Valitse taistelusi, eli pohdi mihin siirtymätilanteeseen haluat ehdottomasti nyt korjauksen ja keskitä voimavarasi siihen, kun taas vähäpätöisempi tilanne voi mennä vähän riman alta, kunnes on aikaa keskittyä myös siihen.

Siirtymätilanteet opetuskokemuksina

Siirtymätilanteita on joka päivä, eli yritä itse suhtautua niihin opetuskokemuksina, eikä ikuisena piinana. Koska niitä ne eivät kuitenkaan lopulta ole. Piinaa kyllä, mutta ikuisia ei.