Lapsi tietoisesti uhmaa käskyjä

''Minulla on 4-vuotias poika, joka mielestäni on aika impulsiivinen/nopea/kovaääninen. Usein kun kiellän epäsopivan käytöksen (esim riehakkaan käytöksen ruokapöydässä), hän ei ollenkaan tottele, vain lisää vauhtia laittamalla jalan pöydälle tai huutamalla/näyttämällä että ei halua kuulla minun ’’pyyntöä/käskyä’’. Tämä pätee myös muissa tilanteissa, joissa hän saattaa nauraa kovalla äänellä tai juosta pois tilanteesta+nauraa. Ollaan lyhennetty ns kiellettyjen toimintojen listaa (kielletään vain vaaralliset/tuhoavat jutut), ettei tarvitsisi koko ajan kieltää häntä tai sanoa ’’ei’’. Minusta tuntuu välillä, että ihan mitä vaan kiellän/pyydän, mikä ei ole
hänen mielipidensä mukainen, saa aikaiseksi kovaäänisen myrskyn (EI-huudon) ja se on todella väsyttävä. Miten voisin hänelle opetella sellaista ’’sietämisen kykyä’’, että välillä on vain pakko tehdä näin niinkun aikuinen pyytää. Päiväkodissa hän on esimerkkilapsi (vaikka ELTO tuki onkin myönetty), mutta kotona meillä on vaikeita hiljentaa hänen meininkiä.''

Aikuisen ja lapsen temperamenttiprofiilit

Lapsen merkittävimmät testitulokset:
Impulsiivisuus 6/7
Motorinen aktiivisuus 1.5/7
Voimakas mielihyvä 6.7/7
Aikuisen merkittävimmät testitulokset:
Tarkkaavaisuuden säätely 3.5/7
Mielleyhtymien syttyminen 6.5/7
Epämukavuus 2.2/7

→ Jos sinulla on lapsen kasvatukseen liittyvä kysymys, tee temperamenttitesti sekä itsestäsi ja lapsestasi ja kysy oma kysymys tästä!

Lapsella on selkeitä eroavaisuuksia temperamentissa. Hän on tarkkaavainen ja myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuva matalilla arvoilla pelokkuudessa, epämukavuudessa ja ujoudessa. Toisin sanoen lasta ei paljon huoleta käyttäytyä huonosti, koska ei silti näe asioiden kääntyvän vakavaksi osaltaan. Tämähän on loistava piirre ja antaa viitteitä monesti hienosta asiasta tulevaisuudessa. Tällä hetkellä nämä piirteet vain kanavoituvat väärin.

Kyseinen lapsi on myös sosiaalinen sekä saa mielihyvää sekä vahva- että matalaviritteisistä elementeistä, jolloin hänelle nimenomaan on luontaista ottaa ilo irti sieltä mistä sen muiden ihmisten seurassa saa. Valitettavasti se on usein tämän ikäisille vanhempine jallittaminen. Motorisen aktiivisuuden matala taso kertoo siitä, että lapsi ei saa tarpeeksi tyydytystä sorminäppäryyttä vaativista tehtävistä tai onnistu purkamaan sisäistä energiaansa videopeleihin tms.

Impulsiivisuuden korkeat lukemat lapsella paljastavat, että idea huonoihin toimintatapoihin tulee kuin napinpainalluksesta siinä hetkessä, kun itsensä hauskuuttaminen siinä hetkessä on mahdollista ja lapsi itse voi kokea jokaisen tilanteen olevan täysin eri kun se mistä eilen kiellettiin.

Aikuisen alhaiset arvot epämukavuudessa ja turhautumisesta kertovat siitä, että vanhempi sietää lapsen käytöstä pitkään. Korkeat arvot surullisuudessa kertovat siitä, että ei kuitenkaan ole välinpitämätön tilanteita kohtaan, vaan nimenomaan haluaisi saada muutoksen aikaan. Kuitenkin luonteenomaisesti katsoo tilannetta vähän turhan pitkään.

Mielleyhtymien syttyminen on vanhemmalla vahvaa, joka voi edellä mainitut huomioon ottaen lisätä arkuutta puuttua lapsen toimintaan ajatellen toimivansa väärin tai traumasoivasti ja on hieman hukassa miten tilanteessa olisi kohtuullista toimia. Alhaiset arvot tarkkaavaisuuden säätelyssä kielivät myös, että aikuisen on ehkä hankala huomata missä vaiheessa lapsen huono käytös itse asiassa jo alkaakaan, jolloin aikuinen voi olla myöhässä korjausliikkeidensä kanssa ja tästä syystä homma vaikeutuu.

Lapsesi on todellinen energiapakkaus! Temperamentti tarkoittaa hänen yksilöllistä, synnynnäistä reagointitaipumustaan, jota ei voi muuttaa. Hän on oma energinen ja eläväinen itsensä ja sehän on aivan mahtavaa! On tärkeää huomata lapsesi temperamentin monia vahvuuksia ja hyviä puolia.

Poikasi intensiivinen suhtautuminen asioihin voi kuitenkin johtaa ylivirittyneisyyteen, kiihkeään aktiivisuuden tilaan, jota pienen lapsen on vaikea itse pysäyttää. Ylivirittyneessä olotilassa lapsi tuntee olonsa levottomaksi ja uupuneeksi. Tämä tila näyttäytyy poikasi hankalana käytöksenä, vaikeutena pysähtyä ja toimia harkitummin. Tähän hän tarvitsee aikuisen säätelytukea, apua kierrosten laskemiseen ja rauhoittumiseen. Tällaisessa ylivirittyneessä tilassa lapsen on mahdotonta kuulla aikuisen pyyntöjä tai noudattaa aikuisen toiveita, vaan hän saattaa käyttäytyä juuri kuvaamallasi tavalla riehakkaasti.

Jos vanhemman oma synnynnäinen reagointitaipumus ja suhtautuminen maailmaan on osittain erilainen kuin lapsella, voi välillä olla vaikea ymmärtää lapsen reaktioita. Siksi onkin yhtä tärkeää tunnistaa myös omia temperamenttipiirteitään ja tapojaan suhtautua asioihin. Näin on helpompi mukauttaa omaa vanhemmuuttaan lapsen temperamenttiin sopivaksi. Lapsen ”sietämisen kyky” kasvaa, kun säätämisen kyky kasvaa, eli kun hän oppii säätelemään paremmin omaa toimintaansa ja omia tunteitaan. Tämä itsehillintä kehittyy suhteessa ympäristöön: lapsen synnynnäisen toimintavalmiuden hyväksyminen ja ymmärtäminen sekä lapsen tukeminen ja opettaminen erilaisissa hänen temperamentilleen haastavissa tilanteissa vahvistaa tätä ”sietämisen kykyä”.

Jo aivan tavallinen päiväkotipäivä sisältää melkoisen määrän virikkeitä: monia uusia kokemuksia, ison määrän ihmiskontakteja, paljon toimintaa, iloa, leikkiä, naurua ja hälinää. Ei olekaan mikään ihme, että intensiivisesti ja innokkaasti asioihin heittäytyvä lapsesi on päiväkotipäivän päätteeksi luultavasti paitsi melkoisen ylivirittynyt, myös väsynyt ja nälkäinen. Tässä vaiheessa hän tarvitsee aikuisen rauhoittelua ja tyynnyttelyä saadakseen olonsa tasaantumaan. Rauhallinen kohtaaminen ja sellaisten rauhallisten asioiden tekeminen, joista lapsesi nauttii, tyynnyttää hänen ylikierroksilla käyvää hermostoaan: yhteinen juttutuokio, yhteinen kirjojen lukuhetki, yhteinen rakenteluleikki…

On hyvä, että olette miettineet jatkuvan kieltämisen vähentämistä, mutta huonoa käyttäytymistä ei silti tule hyväksyä. Jatkuvan kieltämisen sijasta lasta tulee ohjata oikeaan suuntaan olemalla hänelle säätelytukena niissä tilanteissa, jotka ovat hänelle vaikeita. Ennakointi ja tilanteen rauhoittaminen etukäteen tukee lapsesi säätelytaitoja. Myös tunteiden nimeäminen ennen kuin tilanne karkaa käsistä auttaa lasta tunnistamaan miltä tuntuu, kun säätely uhkaa pettää. Jos tilanne kuitenkin karkaa käsistä ja toiminnan rajoittamisen seurauksena lapsen tunteet lyövät yli laidan, on tärkeää, että aikuinen pysyy itse rauhallisena ja tukee lapsen säätelyä. Aikuisen johdonmukainen ja rauhallinen toiminta auttaa lasta tyyntymään.

Paitsi yhteisiä rauhoittumisen hetkiä, motorisesti vilkas lapsi kaipaa myös yhteisiä aktiivisia leikkejä. Liikkuvaisen lapsen on tärkeää päästä purkamaan energiaansa sopivalla tavalla. Yhteiset ulkoilut ja rajummatkin riehumisleikit, auttavat lasta säätelemään energiaansa, ovat mukavaa yhdessäoloa ja virkistävät myös aikuista. Näiden energisten ja voimakkaasti virittävien ja aktivoivien leikkien jälkeen yhteinen rauhoittuminen ja rentoutuminen auttaa lastasi taas laskemaan virittyneisyyttään.

Tiivistäen:
1. huomio temperamentin positiivisiin piirteisiin
2. ylivirittyneisyys – säätelytuki
3. ennakointi uusiin tilanteisiin siirryttäessä
4. johdonmukaisuus ja aikuisen rauhallisuus käyttäytymisen ohjaamisessa
5. energian purkaminen – mukavat yhteiset hetket ja vanhemman huomio
6. vanhemman ja lapsen temperamenttien samankaltaisuuden huomiointi